Rakentamisessa pitkään esillä olleen energiatehokkuuden rinnalle on viime vuosina noussut kaksi isoa teemaa: rakentamisen ympäristövaikutukset sekä sisäilmakysymykset. Ala kehittyy ja vastaa niin yritysten, yhteiskunnan kuin ympäristötietoisten loppukäyttäjien asettamiin vaatimuksiin. Teemat kulkevat monilta osin myös käsi kädessä. Kasvanut kysyntä ympäristöystävällisille ratkaisuille luo positiivisen kierteen, joka parantaa samalla myös asumisterveyttä.
Ympäristön kannalta kestävämpiin ratkaisuihin kiinnitetään rakentamisessa jatkuvasti enemmän huomiota. Raaka-aineiden ja lopputuotteiden kehittyessä aiempaa ympäristöystävällisemmiksi, myös esimerkiksi sisäilmaan vapautuu entistä vähemmän haitallisia yhdisteitä. Oikein käytetyt tuotteet ja teknisesti laadukas rakentaminen luovat hyvät ja turvalliset puitteet valmiin tilan käytölle ja ovat kestävän elinkaaren pohja.
Tuotteet ja ratkaisut ovat kuitenkin vain yksi osa rakentamisen ympäristövaikutusta. Ratkaistavia kysymyksiä on edelleen esimerkiksi kierrättämisen saralla.
”Rakennusmateriaalien pakkausten kehittäminen, kierrätyksen mahdollistaminen ja uudelleen käyttö sekä luokitusten yhtenäistäminen kansainvälisellä tasolla ovat avainasemassa ympäristökysymysten huomioisessa”, sanoo Kiillon tuotekehitystuen päällikkö Lilli Puntti.
Joutsenmerkki huomioi koko elinkaaren
Yksi alaa ympäristön kannalta positiivisesti luotsaava trendi on Joutsenmerkki-rakentaminen, joka huomioi koko rakennusprosessin. Joutsenmerkkiä tavoittelevan rakennuksen sisäympäristöä koskevat vaatimukset liittyvät materiaaleihin, ilmanvaihtoon, rakentamiseen ja laadunvalvontaan. Vaikutuksia ulkoiseen ympäristöön säädellään valvoen ympäristölle ja terveydelle vaarallisten aineiden käyttöä, asumisen energiatehokkuutta ja rakennusjätteiden kierrätystä ympäristöystävällisellä tavalla. Talolle laaditaan myös käyttö- ja kunnossapitosuunnitelma. Jotta rakennus voi saada Joutsenmerkin, tulee kaikkien siinä käytettävien materiaalien täyttää merkin asettamat tiukat kriteerit.
Konsepti on havaittu menestyksekkääksi, sillä ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittava ja terve elinympäristö ovat painavia argumentteja esimerkiksi monille kotia valitseville. Ne lisäävät myös kohteen jälleenmyyntiarvoa, sillä terveeseen, turvalliseen ja kestävään elinympäristöön halutaan panostaa entistä useammin. Rakennuksen hinta ei koostu vain neliöistä tai arkkitehtuurisista valinnoista. Lisäksi aikaa vietetään entistä enemmän sisätiloissa, mikä asettaa sisäilman laadulle uusia vaatimuksia jo rakennusvaiheessa.
Ympäristökysymykset osana arkea
Tuotteen tai materiaalin elinkaari alkaa kuitenkin jo paljon aikaisemmin, kuin valittaessa se käytettäväksi rakennusprojektissa.
”Ympäristöystävällisiin tuotteisiin sopivien vastuullisesti tuotettujen raaka-aineiden hankkiminen on ensimmäinen askel ja uuden tuotteen kehittäminen vie keskimäärin 1,5 vuotta. Ympäristökysymykset ovat tänä päivänä iso osa tuotekehittäjän työtä. Tuotteen laadun pitää säilyä tai mielellään parantua, vaikka raaka-aineiksi valitaan esimerkiksi biopohjaisia aineita. Kehitystyön aikana valmistavan yrityksen omat prosessit punnitaan ympäristövaikutusten osalta useaan otteeseen”, Puntti sanoo.
Elinkaaren tarkastelu erikseen sen kaikissa vaiheissa on Puntin mukaan auttanut Kiiltoa tunnistamaan asioita, joita voitaisiin tehdä ympäristön kannalta paremmin. Kaksi vuotta sitten Kiillon Lupaus ympäristölle kiteytti yrityksen pitkään jatkuneen ympäristölähtöisen kulttuurin kokonaisuudeksi, joka läpi leikkaa koko yrityksen toimintaa ja tehostaa ympäristölähtöistä päätöksentekoa. Lupauksessa toimintaa tarkastellaan neljän osa-alueen kautta. Vihreää energiaa, vihreitä materiaalivalintoja, vihreitä pakkauksia ja logistiikkaa sekä vihreitä palveluja pohtivat työryhmät raportoivat toiminnastaan säännöllisesti ja esittävät hankkeita sekä uusia toimintamalleja ympäristölähtöisyyden tehostamiseen.
”Lupaus ympäristölle on hyvä osoitus siitä, kuinka ympäristötyöstä tehdään osa jokaisen arkea. Ei ole yhdentekevää, kuinka paljon valmistukseen käytetään esimerkiksi vettä tai energiaa, kuinka energia tuotetaan tai miten logistiikka rakentuu. Ympäristölähtöinen yrityskulttuuri kannustaa organisaatiota myös investointipäätöksiin, joita tarvitaan ympäristön kannalta parempien ratkaisujen tuottamiseksi”, Lilli Puntti toteaa.
Kiillon tuotantolaitoksella Lempäälässä otettiin vuonna 2018 käyttöön polymerointiprosessin hukkalämpöä ja maalämpöä hyödyntävä hybridijärjestelmä. Myöhemmin järjestelmää laajennettiin hyödyntämään myös sulateliimaprosessin hukkalämpöä ja maalämpöjärjestelmää laajennettiin entisestään. Myös tuotantolaitoksen kiinteistöautomaatio modernisoitiin, mikä osaltaan paransi laitoksen energiatehokkuutta. Vuodenvaihteessa käyttöön otettiin massiivinen aurinkovoimalaitos, joka kattaa noin 15 prosenttia tehtaan energiankulutuksesta. Osa vanhoista paneeleista siirrettiin Vantaan varastolle.
Monimutkainen muovi
Vuonna 2018 Kiilto teki päätöksen säkkeihin pakattavien tuotteiden pakkausmateriaalin vaihtamisesta vaiheittain. Uutena materiaalina toimii ehkä hieman yllättäen muovi. Yksi tärkeimmistä argumenteista sen valinnassa oli uuden materiaalin kierrätettävyys.
Puntin mukaan uudistus on osa Kiillon kokonaisvaltaista vastuullisuusajattelua. Sen myötä poltettava sekajäte vaihtuu täysin kierrätettävään muoviin, joka voidaan uusiokäyttää. Säkkiuudistuksella sekä rakennusalan että Kiillon omia ympäristötavoitteita on voitu tukea niin jätteen syntymisen, kuljetuksista syntyvien päästöjen, pakkausten kierrätettävyyden, tuotannon hävikin kuin tuotteen oikean käytön kannalta.
”Pakkausuudistuksella saavutetaan myös taloudellisia säästöjä, sillä sekajätteestä koituvat verot ja kuljetuskustannukset ovat rakennusliikkeille iso kuluerä”, Puntti summaa.
Kiilto on mukana myös työryhmässä, joissa etsitään ratkaisuja kierrätyksen tehostamiseen rakennustyömailla. Asiaa on pohdittu esimerkiksi Motivan, ympäristöministeriön ja Joutsenmerkki-organisaation järjestämissä työpajoissa. Monella rakennustyömaalla kierrätettävätkin pakkaukset päätyvät nykyään energiajätteeseen. Haasteena on esimerkiksi likaisten pakkausten puhdistaminen. Suomessa kierrätystä vaikeuttaa myös se, että välimatkat ovat pitkiä ja yhdessä paikassa kierrätettävää muovia saattaa syntyä vähän.
”Kiillon ammattihygienian liiketoiminnassa on jo käynnistynyt pilottihankkeita, joissa autetaan asiakkaita kierrätyksessä ja etsitään parhaiten toimivia käytäntöjä. Olemme suunnittelemassa nyt myös rakentamisen liiketoiminnassa vastaavaa kokeilua”, Puntti kertoo.
Pakkausmateriaalien ohella myös pakkauskoot ja toimitustavat vaikuttavat merkittävästi ympäristöön.
”Hyvä tapa pienentää jätteen määrää on etsiä mahdollisuuksia materiaalien toimituksiin esimerkiksi konteissa tai säiliöissä. Olemme myös saaneet hyviä tuloksia jätteen vähentämisestä vaihtamalla käärintämuovi laatuun, jota tarvitaan vähemmän. Prosessien vaiheet kannattaa arvioida sopivissa paloissa”, Puntti kannustaa.
Koulutukselle ympäristöosaajaksi
Ymmärryksen lisäämisellä on merkittävä rooli, kun halutaan saavuttaa isoja tavoitteita. Puntti kertoo Kiillon panostavan tästä syystä voimakkaasti myös koulutukseen. Tuhannet rakentamisen, teollisuuden ja ammattihygienian ammattilaiset, käyvät päivittämässä osaamistaan alan viimeisimmällä tiedolla vuosittain. Koulutusten tavoite on lisätä koulutettavien ammattiosaamista, myös ympäristöasioiden suhteen.
”Koulutus on osa vastuullisuutta. Opastus tuotteiden oikeaan käyttöön auttaa esimerkiksi vähentämään hävikkiä”, Puntti sanoo.
Ympäristöosaamisen kasvattaminen heijastuu laajalle ja sen rooli osana ammattiosaamista korostuu Puntin mukaan jatkossa entisestään.
”Jo nyt kiinnostus ympäristöasioita kohtaan otetaan esimerkiksi Kiillossa esiin rekrytointivaiheessa. Uskon, että ammatillisen ympäristötietoisuuden lisääntyminen heijastuu myös elämän muille osa-alueille ja hyödyttää yhteiskuntaa myös sitä kautta”, hän kiteyttää.
Artikkeli on julkaistu alun perin lehdissä Ympäristö & Yritys Tänään sekä Ammattirakentaja.