Kiillon ”Hack the spread of epidemics!” -toimeksianto oli osa kansainvälistä Turku Business Region Ultrahack -kilpailua, jossa etsittiin uusia ideoita toimeksiantajien liiketoiminnan kehittämiseen. Käsihygienian parantamiseen tähtäävä toimeksianto oli toinen kilpailun kahdesta haasteesta. Ideoiden lisäksi Kiiltoa edustaneet mentorit saivat kilpailusta uusia oivalluksia omaan työskentelyyn.
Kiillon asiantuntijat saivat hyödyntää osaamistaan uudenlaisella tavalla, kun he toimivat mentoreina syksyllä järjestetyssä Turku Business Region Ultrahack -innovaatiokilpailussa. Mukana olivat Päivi Godden (henkilö- ja sairaalahygienia), Saku Haukijärvi (digitalisaatio ja IoT), Juha Issakainen (kemia) ja Juha Pankkio (tekniikka), joiden ensimmäinen tehtävä mentoreina oli valita mielenkiintoisimmat ehdotukset mukaan seuraavaan vaiheeseen. Jalostusvaiheen aikana he avustivat kilpailijoita ideoiden kehittämisessä omaa asiantuntemustaan hyödyntäen, aina voittajien julkistamiseen asti.
”Käsihygienia valikoitui haasteeksemme, sillä se on aina ajankohtainen ja kaikkia koskettava aihe. Olemme tunnistaneet, että siihen liittyy monenlaisia kehitysmahdollisuuksia”, Godden avaa Kiillon haasteen tarkoitusta.
Määräaikaan mennessä haasteeseen vastanneiden ideoiden kirjo oli laaja. Kilpailijat ehdottivat uusia tapoja valistukseen, uudenlaisen kemian kehittämistä sekä parannuksia toiminnan seurantaan ja teknisiin ratkaisuihin. Aihetta pohdittiin myös yllättävistä näkökulmista.
”Moni lähestyi käsihygieniaa datan, tietoisuuden lisäämisen tai koulutuksen kautta. Yksi ryhmä lähti hauskasta peli-ideasta: käsiä pesemällä voisi kerätä pisteitä, joilla voisi lunastaa vaikkapa kahvin huoltoasemalla. Valitettavasti he jättäytyivät itse pois viime metreillä”, Haukijärvi harmittelee.
Keskustelua, neuvoja ja ohjausta oikeaan suuntaan
Mentoreiden asiantuntijuus toimi tärkeänä työkaluna koko kilpailun ajan. Tiedon, taidon ja käytännön kokemusten avulla kilpailijat hioivat ehdotuksiaan valmiiksi finaalia varten.
”Ultrahack huipentui intensiiviseen Hackathon-viikonloppuun, jonka aikana autoimme kilpailijoita paikan päällä. Kaikki toiminta tähtäsi kohti parasta mahdollista lopputulemaa”, Pankkio kertoo.
”Löysimme tärkeitä suuntaviivoja kehitystyöhön siitä, miten kunkin ryhmän ideat voisi käytännössä toteuttaa ja millaiseen ympäristöön ne parhaiten soveltuisivat”, Godden jatkaa.
Kilpailijoiden ja mentoreiden yhteinen tavoite oli, että tuomaristo pystyisi realistisesti arvioimaan ideoiden todellista potentiaalia.
Voittoehdotus lisäsi älyn käsihuuhdeannostelijoihin
Kiillon haasteen voittajaksi valikoitui Clean Data -tiimi, joka yhdisti IoT:n ja data-analyysin olemassa oleviin käsihuuhdeannostelijoihin. Idea on, että annostelulaitteiden käytöstä kerätään sensoreiden avulla tietoa, jota hyödyntämällä käyttäjiä voidaan ohjata parempaan käsihygieniaan. Ratkaisusta olisi merkittävää hyötyä esimerkiksi sairaaloissa, joissa se voisi toimia myös vaaditun hygieniatason mittausvälineenä.
”Oma roolini korostui kenties eniten juuri voittajajoukkueen auttamisessa. He tarvitsivat paljon tietoa siitä, millaista dataa voi ja kannattaa kerätä, ja miten kerättyä tietoa voitaisiin hyödyntää ja esittää käyttäjille. Keskustelin heidän kanssaan useita tunteja finaaliviikonloppuna”, Haukijärvi kuvailee.
Ehdotuksia palkittiin yhteensä kolme. Kilpailun ansiosta syntyi monta erinomaista ideaa, ja Kiilto jatkaa keskustelua useiden tiimien kanssa. Tulevia yhteistyökokouksia on jo sovittu ja tarkoitus on lähitulevaisuudessa aloittaa testausprojektit, joissa ideoiden toimivuutta kokeillaan käytännössä.
”Uskon, että alalla tulee tapahtumaan monipuolista kehitystä tulevina vuosina”, Godden vihjaa.
Erilaiset kokemuspohjat ja lähestymistavat avarsivat
Lupaavien ideoiden lisäksi kilpailusta tarttui mukaan muutakin. Kilpailijoiden kanssa työskentely antoi mentoreille uutta positiivista virettä ja käytänteitä myös omaan tapaan toimia. Esimerkiksi alkuvaiheessa tehdyt karkeat kokeilut tuottavat usein enemmän tuloksia kuin viimeiseen asti viilailu.
”Ällistyttäviä, nuoriakin osaajia oli mukana. Välillä oli haastavaa pysyä mukana siinä tahdissa, millä ideoita työstettiin eteenpäin. Toisaalta oli hienoa huomata, että ideoiden potentiaalin, toteutettavuuden ja erottuvuuden merkitykseen on keskitytty myös Kiillossa entistä enemmän. Olen oppinut paljon ideoiden jalostuksesta Kiilto Up -kiihdytyskaistassamme, jossa etsimme vastaavaan tapaan ideoita konsernimme sisältä”, Issakainen mainitsee.
”Ultrahackiin valitut ryhmät olivat keskenään erilaisia, mutta into ja sitoutuneisuus yhdistivät kaikkia. Erilaisten kokemuspohjien ja lähestymistapojen vuoksi työskentely oli tosi mielenkiintoista ja herätti uusia ajatuksia”, Godden kehuu.
Turku Business Region Ultrahack-ideakilpailu huipentui Hackathon-finaaliin, joka järjestettiin Turussa 12.-14.10.2018. Lue lisää kilpailusta ja sen voittajista täällä.