Digitalisaatiosta ja dataohjautuvuudesta puhutaan paljon, ennen kaikkea toiminnan tehostamisen yhteydessä. Data on kuitenkin päätöksenteon työkalu myös silloin, kun tuotannon vastuullisuutta halutaan kehittää. Kehitystyön lopputulos voi näkyä esimerkiksi ympäristöystävällisempinä ratkaisuina, palveluina ja tuotteina.
Dataohjautuvuus ja kestävä kehitys eivät välttämättä aina nouse esiin samassa keskustelussa. Puhuttaessa tuottavasta teollisuudesta digitalisaatioon ja dataan perustuva päätöksenteko on kuitenkin monilta osin välttämättömyys, sillä muutoin tietomassojen käsittely, vertailu ja yhdistely on lähes mahdotonta.
Oikea, mahdollisimman kestävällä tavalla valmistettu ja laatuvaatimukset täyttävä tuote optimaalisen kokoisessa pakkauksessa ei synny vahingossa. Se tekee loppukäyttäjän arjesta helpompaa, mutta sen taustalla on valtavasti työtä, valintoja ja päätöksiä. Kehittääkseen tuoteportfolionsa datapohjaista johtamista, Kiilto käynnisti projektin digitalisaatioratkaisuja tarjoavan Instan kanssa.
”Kiilto on alallaan tunnettu asiakaslähtöisyydestään. Toiminnan ketteryys ja tuotteiden muokattavuus on aina ollut vahva erottautumistekijä. Vuosien saatossa asiakkaiden toiveiden mukaisesti muokatuista tuotteista on kuitenkin kasvanut jopa tarpeettoman suuri portfolio, joka on tuonut haasteita myös tuotantokapasiteettiin”, sanoo Instan Chief Digital Officer Juha Latvala pohtiessaan yhteistyön lähtökohtia.
Vastuullisuus vaatii tekoja
Ympäristö on vahvasti läsnä Kiillon kulttuurissa. Instan tavoite on jättää kädenjälkensä asiakkaiden pienenevään hiilijalanjälkeen.
”Ympäristövaikutusten arviointi on osa kaikkea päätöksentekoa, niin myös tässä projektissa. On kuitenkin itsestään selvää, että tuotannon ja portfolion optimoinnilla tähdätään myös tuottavuuden parantamiseen. Huomionarvoista onkin, että kokonaisvaikutus tällaisessa projektissa on kestävässä kasvussa. Se on tärkeä osa vastuullisuutta”, pohtii Kiilto Oy:n toimitusjohtaja Anssi Asikainen.
Asikainen muistuttaa, että kehitysprojektit ovat organisaatioille aina suuria ponnistuksia. Myös datapohjaisen johtamisen kehittäminen on vaatinut hihojen käärimistä monilta tahoilta. Uuden kehitys on myös aina vanhan kyseenalaistamista, uudelleen arviointia ja luopumista jostain.
”Dataan pohjautuva tuotehallinta raivaa tieltämme esteitä tehdä entistä vastuullisempia ratkaisuja omille asiakkaillemme. Luopumalla jostain pystymme itse asiassa säilyttämään parhaiten juuri sen, mistä meidät tunnetaan, asiakaslähtöisyyden”, Asikainen kiteyttää.
Katso videolta, miten Anssi Asikainen ja Juha Latvala kuvailivat vaativaa yhteistyöprojektia
Data ei kaunistele – päätöksenteko helpottuu
Tuotehallinnan kehitysprojektin ensimmäinen askel oli muodostaa viitekehys, jonka avulla tuotteiden kannattavuutta voitiin arvioida objektiivisesti. Datapohjainen laskentamalli takasi sen, että kaikilla projektissa mukana olevilla oli sama näkymä tuotteen kannattavuudesta, eivätkä päätökset jatkotoimenpiteistä perustuneet mielipiteisiin tai arvailuun. Kriittisen arvioinnin kannalta oli tärkeää, että tuoteportfoliosta pystyttiin luomaan kokonaiskuva, joka yhdistää kustannuselementit, valmistusdatan, myyntidatan ja muut kriteerit, kuten ympäristönäkökulmat sekä brändin. Monista eri lähteistä saatava data oli yhdistettävä yhdeksi selkeästi hahmotettavaksi kokonaisuudeksi, jotta siitä voitiin muodostaa näkemys arvoketjun kokonaiskannattavuudesta.
”Olemassa oleva tuoteportfolio oli käytävä läpi, ja sille tehtävä tarvittavat toimenpiteet. Datapohjainen laskentamalli auttoi eri tuotteiden arvottamisessa antaen tarpeeksi laajan näkemyksen. Vasta tämän prosessin jälkeen tuotannon tehostaminen on järkevää”, Latvala selventää.
Tieto on perusta kokeilukulttuurille ja uusille innovaatioille
Asikainen nostaa esiin myös tärkeän yhtymäkohdan datapohjaisen johtamisen ja Kiillon yrityskulttuurin välillä.
”Ymmärrys lisää innovaatioiden mahdollisuutta”, hän sanoo.
”Kiillossa on vahva innovoinnin ja kokeilemisen kulttuuri, mutta se ei tarkoita sattumanvaraista ideointia. Uutta rakennetaan olemassa olevan tiedon varaan. Mitä kattavammin tietoa on eri näkökulmista käytettävissä, sitä vahvempi pohja uusille avauksille on olemassa. Toisaalta, kun tehdään tehokkaasti oikeita tietoon pohjautuvia asioita monella rintamalla, sitä enemmän jää tilaa myös villeimmille ideoille”, Asikainen toteaa.
Jaetun ymmärryksen ja yhteisen viitekehyksen lisäksi yksi keskeisimmistä tavoitteista oli sitouttaa tuoteportfolion parissa työskentelevä henkilöstö muutokseen. Kiiltolaiset hyötyivät Asikaisen mukaan merkittävästi ulkopuolisesta konsultista, joka loi yhteiset pelisäännöt päätöksenteolle.
”Ulkopuolinen osaa kysyä myös sellaisia kysymyksiä, joita organisaatio ei itse tunnista”, hän kiittelee.
Tiedolla johtaminen lähtee tavoitteista ja mahdollistaa uudistumisen
Latvalan mukaan on helppo nähdä katkeamaton tiedolla johtamisen ketju projektin alkupisteestä esimerkiksi valmiiseen kylpyhuoneeseen. Tietoa tarvitaan päätöksenteon tueksi kaikilla tasoilla.
”Digitalisaatio ei ole itseisarvo vaan väline, jolla teemme parempia tuotteita tai päätöksiä. Tämä tapahtuu datasta luotavan uuden ymmärryksen avulla”, hän summaa.
Latvala muistuttaa, että datalla ja tiedolla johtamisen tulee aina lähteä yrityksen strategisesta tavoitteesta ja tavoiteltavasta muutoksesta. Jos tiedon taustalle tarvitaan digitalisaatiota, kannattaa se huomioida organisaation strategiassa.
Avainasemaan nousee kyky uudistua.
”On elintärkeää pystyä tekemään päätöksiä, jotka rakentavat tulevaisuutta oikeaan suuntaan. Vain vakaa ja uudistumiskykyinen yritys voi olla vaikuttamassa alan kehitykseen ja rakentaa kestävää tulevaisuutta”, Asikainen toteaa.
Lisätiedot:
Kiillon viestintä
Laura Heinovaara, viestintäpäällikkö
050 5969 424
laura.heinovaara@kiilto.com