Sisäilman laatuun vaikuttavista tekijöistä puhutaan yhä enemmän. Terveysjärjestönä olemme viestineet aiheen tiimoilta samoin näkemyksin jo vuosikausia. Samalla olemme seuranneet kaupallisia markkinoita, joille rantautuu lähes vuosittain uusia ratkaisuja uusista näkökulmista, joiden avulla sisäilman laatua voitaisiin parantaa.
Yksi kiinnostavista alueista on ollut toimistojen ja julkisten tilojen siivous. Siivousalalle on tullut uudenlaisia palvelu- ja tuotetarjoajia, jotka osaltaan viestivät myös vaikuttavansa sisäilman laatuun. Olemme saaneet kyselyjä mm. antibakteerisista aineista, ekoloogisista pesuista, vedestä, joka on käsitelty, tilatuoksuista, ionisoivista laitteista, virustorjuntaan tarkoitetuista ilmanpuhdistimista ja ylipäätään pesuaineista ja siivoustavoista.
Kun markkinoita seuraa, näyttää siltä, että siivouksen haluttaisiin olevan yhä yksinkertaisempaa, nopeampaa ja helpompaa. Samaan aikaan ihmisten tietoisuus lisääntyy mm. kemikaaleista, herkkyyksistä ja allergioista. Esimerkiksi tuoksuherkkyys on ollut pitkään totta, mutta vasta viime vuosina otettu tosissaan ja nykyään ihmiset uskaltavat puhua aiheesta eli hajusteettomilla siivous- ja pesuaineilla on suurta merkitystä. Julkiset tilat ovat myös paikkoja, joissa tilatuoksuja ei ole hyvä suosia ja käyttää mieluiten hajusteettomia pesuaineita. Näillä teoilla voidaan edesauttaa esteettömyyttä. Joka kolmas suomalainen tuntee kärsivänsä ajoittain tuoksuista ja puoli miljoonaa kansalaista saa vakavia oireita hajusteista. Tuoksut voivat laukaista niin päänsärkyä, pahoinvointia kuin vakavimmissa tapauksissa myös paljon vakavimpiakin oireita. Tuoksuherkkyys ei ole vielä diagnosoitavissa, sillä sen syntymekanismia ei toistaiseksi tunneta.
Hyvään siivoukseen ei tarvita vippaskonsteja. Bakteereja ja mikrobeja ei suinkaan tule hävittää ympäristöstämme, joten erilaiset antiaineet eivät ole tarpeellisia normaalissa siivouksessa. Luonnonpesuaineissa on hyvä kurkistaa etikettiä ja katsoa mitä tuotteet sisältävät, moni luonnon raaka-aine voi herkistää herkkää ihoa tai tuoksua. Vanhat konstit ovat yhä toimivia. Mikrokuituliinat, yläpölyjen pyyhintä ja siivouksen säännöllisyys yhdessä hyvän ilmanvaihdon huollon ja ylläpidon kanssa vaikuttavat sisäilman laatuun. Eli pelkällä pölyjen pyynnillä tai ilmanpuhdistimen hankinnalla ei voi ratkaista sisäilman ongelmia.
Trendejä on hyvä katsastaa kriittisin silmin, välillä tulee jotain mainiotakin, mutta joukossa on myös tarpeettomia ratkaisuja, joista ei ole allergianäkökulman osalta etua. Jotkut laitteet voivat tuottaa myös otsonia ilmaan, joten suinpäin ei pidä ostaa erilaisia ilmanpuhdistimia. Laitteiden ominaisuuksiin ja testituloksiin on hyvä perehtyä huolella. Allergianäkökulman osalta harva on täyttänyt kriteereitä.
Vanhat perusopit ovat siis edelleen valttia. Sisäilman laatu vaikuttaa meidän hyvinvointiin, joten pidetään siitä huolta. Raikas ja siisti sisätila vaikuttaa meihin kaikkiin.
Kirjoittaja Niki Alanko on johtajana Allergia-, Iho- ja Astmaliitossa, vastaten edunvalvonnallisesta yhteistyöstä teollisuuden kanssa. Twitter @ala_niki