Neon 2-yhtye lauloi ”Oikeenlaisesta” kemiasta ja mannapuurosta sekä mansikoista. Jokainen kuivahtanutta mannapuuroa puhdistanut tietää, että se ei ilman vettä, pesuainetta ja lihasvoimaa irtoa. Tästä päästäänkin suoraan ns. Sinnerin ympyrään: vesi, lämpö, kemialliset puhdistusaineet ja mekaniikka (kuva 1.). Nämä neljä asiaa tehostavat puhdistamisprosessia ja omalta osaltaan auttavat meitä pääsemään hyvään lopputulokseen.
On olemassa tieteellinen julkaisukin aiheesta ”kostutettu tahra irtoaa pinnalta helpommin kuin kuiva tahra”. Tämä kovin maalaisjärkinen asia on siis täyttä tiedettä. Kuvassa 2. taas kuvataan kemian vaikutusta likatahran poistamiseen. Tikkukaramellin näköiset kappaleet ovat ns. tensidejä eli peseviä ainesosia. Ne tarttuvat tikkuosallaan (hydrofobisella – ”vettä inhoavalla päällä”) likatahraan, ja karkkiosalla (hydrofiilinen – ”vettä rakastavalla päällä”) nostavat sitä pois pinnasta, jolloin tahra irtoaa ja kulkeutuu veden mukana pois. Ja kuten tv-kauppias sanoo ”ei tässä vielä kaikki”: likapartikkelin ympärille tarttuneet tensidit estävät likapartikkelin laskeutumisen pinnalle takaisin. Tämä kemiallinen prosessi selittää esimerkiksi asian, että pelkkä vesi ei riitä puhdistukseen. Vesi ja mekaniikka voi irrottaa lian, mutta ei estä sen uudelleen tarttumista pinnalle, joka sitten pidemmällä ajalla näkyy pintojen pinttymisenä.
Kuitenkaan ei ole olemassa kemiaa, joka yksin hoitaisi siivouksen, vaan edelleen tarvitaan lihas- tai konevoimaa eli mekaniikkaa. Juuriharja on onneksi ammattimaisessa puhdistustyössä historiaa ja käytössämme on ergonomisia ja tehokkaista puhdistusvälineitä. Mikrokuitupyyhkeet, moni- tai kertakäyttöisinä, ovat ylivertaisia perinteiseen puuvillakuituun lianpoisto- ja imukyvyssään. Mikrokuitujen ansiosta olemme voineet vähentää huomattavasti desinfektioaineiden käyttöä ja selviämme monissa tilanteissa yleispuhdistusaineilla. Siivouskoneet tehostavat ja helpottavat lattioiden puhtaanapitoa. Ne säästävät myös pintamateriaaleja. Taannoisessa ulkomaisessa kongressissa sanottiinkin, että jos voit, käytä aina teknologiaa apuna siivouksessa.
Tekstiilipesussa lämpötilan merkitys on merkittävä. Mikrobien lämpödesinfektioon riittää usein 60C lämpötila, mutta alemmissakin lämpötiloissa voidaan saavuttaa hyvä hygieeninen lopputulos, jos pyykkiin lisätään desinfioivaa ainetta. Pyykinpesu pelkällä vedellä ei varmastikaan tuota edes kotona tyydyttävää lopputulosta.
Perinteiset vanhanajan menetelmät toimivat periaatteessa pohjana nykyisille kemiallisille puhdistus- ja desinfektioaineille. Desinfektioaine peretikkahappo perustuu etikkaan ja mäntysuopakin on pinta-aktiivinen aine, joka toimii lian irrotuksessa edellä kuvatulla tavalla. Henkilökohtaisesti käytän kuitenkin etikan kurkkuihin ja sitruunan gin toniciin ja lattioihin ja pintoihin kaupallista puhdistusainetta, tietysti kotimaista.
KiiltoCleanin Killi
Kuva 1
Kuva 2