Mätäkuu tulee – kansanperinnettä ja käsienpesua?
Mätäkuun alkaminen 23.7. ja loppuminen 23.8. oli satojen vuosien ajan merkitty suomalaiseen almanakkaan, mutta vuonna 1996 jätettiin pois siitä. Mätäkuu on osoitus perinteen voimasta, sillä ihmisten mielissä ja muistoissa lukemattomat seikat todistivat mätäkuun puolesta. On ollut vankka usko, että mätäkuu oli terveyden kannalta kaikin tavoin epäedullista ja vaarallista aikaa. Se näkyi siinäkin, että potilaat eivät olleet kovin halukkaita tulemaan sairaaloihin leikattavaksi mätäkuun aikana.
Mätäkuun perinne juontaa alkunsa jo tuhansien vuosien takaa muinaisesta Mesopotamiasta, jolloin kesän kuumin aika tunnettiin koiranpäivien nimellä. Nimensä tuo kolmisen viikkoa kestänyt aika oli saanut Ison koiran tähtikuviosta ja sen kirkkaimmasta tähdestä Siriuksesta eli Koirantähdestä.
Onko mätäkuu epäterveellistä aikaa?
Lämpimänä aikana bakteerit ja muut mikrobit lisääntyvät nopeammin kuin viileässä. Lisääntynyt kosteus on näille tapahtumille eduksi.
Ruoka-aineissa ja valmiissa ruuissa olevien bakteerien aiheuttamien ruokamyrkytysten ja ripulitautien riski kasvaa helteillä huomattavasti, sillä bakteerien lisääntyminen niissä on silloin hyvin nopeaa. Tämä koskee erityisesti herkästi pilaantuvia elintarvikkeita, kuten jauhelihaa, kalaa, pastöroimattomia maitotuotteita, kermatuotteita, salaattikastikkeita, eineksiä sekä kuumentamatta valmistettavia ruokia.
Loppukesän terveysriskejä lisäävät myös hellekauden jälkeen ilmaantuvat sateet. Silloin virtaavat pintavedet huuhtovat maaperästä peräisin olevia taudinaiheuttajia kaivoihin ja muihin vedenottopaikkoihin. Syyskesällä ilmaantuvia tauteja olivat aikaisemmin erilaiset salmonellataudit, punatauti ja polio. Näiden tautien leviämistä lisäsivät edelleen kärpäset. Kaivojen ja lähteiden suojaaminen, käymälöiden kunnostaminen ja jätteiden asianmukainen hoito ovat monin paikoin tätä riskiä vähentäneet.
Lämpimään kauteen liittyy myös runsaasti hyttysten, paarmojen ja muiden hyönteisten puremia, joiden raapiminen kutinan vuoksi voi olla syynä ihotulehduksiin ja märkimisiin. Samoin kesällä varsinkin ulkotöissä sattuu tavallista enemmän ihoa vaurioittavia pikkutapaturmia, jotka tarjoavat bakteereille pääsyn elimistöön, ja voivat johtaa tulehduksiin.
Edellä kerrotut terveyshaitat eivät kuitenkaan aiheutuneet mistään almanakkaan merkitystä erityisestä ajanjaksosta vaan kesän lämpimistä ja kosteista sääoloista. Samoin leikkaushaavojen märkimisen riski sairaaloissa ei ole kasvanut mätäkuusta johtuen.
Sen verran mätäkuun pelko on heijastunut Suomessa terveydenhuollonkin toimintaan, että rokottajille vuonna 1825 annetuissa ohjeissa isorokkorokotukset määrättiin suoritettavaksi toukokuun puolivälin ja syyskuun lopun välisenä aikana, mutta ei mätäkuussa.
Mätäkuun avuksi käsienpesu, käsien ja ihon desinfektio ja kylmäketjun ylläpitäminen.
Terveisin,
KiiltoCleanin Killi