Kiillon ympäristöwebinaarisarja: Kiertotalous ja kestävyysraportointi – Case Martela
Kiertotalous ja kestävyysraportointi ovat nousseet keskeisiksi aihealueiksi yritysten vastuullisuustyössä. Ne askarruttavat, mutta myös ohjaavat yrityksiä miettimään toimintaansa uudella tavalla. Kiertotalouden periaatteiden sisällyttäminen liiketoimintaan on tuonut Martelalle hyötyjä ja auttanut heidän asiakkaitaan. Kiilto on purettavien liimasidosten avulla tukenut Martelaa uusien kiertotalousratkaisujen löytämisessä.
Kiertotalouden ytimessä elinkaariajattelu
Martela suunnittelee ja toteuttaa käyttäjäystävällisiä ja vastuullisia työ- ja oppimisympäristöjä. Martelan tavoitteena on, että tilat tukevat yksilöllisiä työskentely- ja oppimistapoja pitkäaikaisesti. Siksi suunnittelun lähtökohtana ovat tuotteen tarkoitus, käyttöikä, sopivat materiaalit sekä materiaalien hyödynnettävyys tuotteen elinkaaren lopussa.
Martelan vastuullisuus- ja laatujohtaja Anne-Maria Peitsalon mukaan kiertotalouden käsite perustuukin vahvasti tuotteen elinkaariajatteluun: Tuotteen tulee olla käyttökelpoinen mahdollisimman pitkään. Erityisesti kestokulutustuotteissa, kuten toimisto- ja koulukalusteissa, tuotteen visuaalisen muotoilun tulee kestää aikaa ja sen tulee kestää käyttöä, johon se on suunniteltu. Kun kaluste ei ole enää alkuperäiselle käyttäjälleen tarpeellinen, sille pitäisi löytyä uusi käyttäjä sellaisenaan tai sen pitäisi olla helposti kunnostettavissa seuraavan käyttäjän tarpeisiin. Kalusteen rikkoutuessa käyttökelvottomaksi, sen materiaalit tulisi olla helposti erotettavissa, kierrätettävissä ja hyödynnettävissä.
Kaksi näkökulmaa kestävyyteen
Kestävyyden käsite jakaantuu käyttökelpoisuuteen sekä kestävyyteen ilmaston ja ympäristön kannalta. Vastuullisuutta on valita tuotteita, joiden valmistaminen kuormittaa mahdollisimman vähän ilmastoa ja luontoa. Peitsalo muistuttaa kuitenkin, että ilmastoa vähiten kuormittava tuote, ei aina sovi parhaiten käyttötarkoitukseensa.
”Esimerkiksi Martelan valmistama verhoilematon tuoli saattaa olla hiilijalanjälkivertailun perusteella parempi kuin verhoiltu tuoli. Mikäli tarpeeseen soveltumattoman tuotteen käyttö jää kuitenkin vähäiseksi, siihen käytetyt materiaalit, valmistusprosessi ja tuotteelle varattu tila menee hukkaan ja ympäristöä rasitetaan turhaan. Siksi kestokulutustuotteissa ei voida keskittyä pelkästään valmistuksen hiilijalanjälkeen tai EPD-laskelmaan”, Peitsalo sanoo.
Kestävyysraportointi huomioi oman toiminnan ja koko arvoketjun
Sekä Martela että Kiilto valmistautuvat EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaiseen prosessiin. Molemmat yritykset ovat tehneet aikaisemmin Global Reporting Initiativen (GRI) mukaista kestävyysraporttia.
Sekä Peitsalo että Kiillon vastuullisuusviestintäpäällikkö Laura Heinovaara ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että kestävyyden vaade tulee regulaation rinnalla voimakkaasti asiakkailta.
”Asiakkaat arvostavat entistä enemmän tietoa tuotteiden materiaaleista ja tuotantotavoista. He haluavat tietää tuotteen hiilijalanjäljen ja kuinka paljon sen valmistaminen on kuormittanut ilmastoa ja luontoa”, Peitsalo kertoo.
Samalla asiakkaita ja sidosryhmiä kiinnostavat myös yrityksen ilmastovaikutukset. Yrityksen on siis osattava erottaa tuotteen ja yrityksen ilmastovaikutukset ja raportoida molemmat selkeästi ja tarkasti. Ilmastovaikutukset ovat keskeinen osa myös raportointia. Pian kaikkien yritysten on seurattava oman toiminnan ja koko arvoketjun aiheuttamia ilmastovaikutuksia.
Heinovaaran mukaan on hyvä, että kestävyyttä opitaan jatkuvasti arvioimaan entistä kokonaisvaltaisemmin. Raportointi auttaa tunnistamaan toimia, joilla saadaan vaikuttavuutta.
”Kestävyysraportointivelvoitteen laajeneminen pakottaa yritykset tarkastelemaan sidosryhmilleen tärkeitä asioita ja analysoimaan suoriutumistaan. Näin yritys voi arvioida, vievätkö teot oikeaan suuntaan, ja se voi myös asettaa tarkempia tavoitteita tulevaisuudelleen. Siksi näen raportoinnin ennen kaikkea liiketoiminnan kehittämisen ja päätöksenteon työkaluna.”
Ympäristö- ja ilmastovaikutukset esiin selkeästi ja vertailukelpoisesti
Raportoinnin avulla todennetaan, miten yritys toimii. Näin asiakkaat saavat tietoa siitä, mistä he maksavat ostaessaan yrityksen palveluita tai tuotteita. CSRD:n tullessa ajankohtaiseksi kaikille yrityksille, olennainen kysymys on, millä tarkkuudella, laajuudella ja menetelmillä ympäristö- ja ilmastovaikutuksia lasketaan. Lähtökohtana on, että raportoinnissa käytetään standardoituja menetelmiä ja tiedot esitetään selkeästi ja vertailukelpoisesti. Näin sidosryhmät voivat arvioida ja vertailla yritysten kestävyyttä.
”Toivon uuden raportointimallin tuovan lisää vertailtavuutta myös yritysten sisällä. Kun arvioidaan esimerkiksi kiertotalouden mahdollisuuksia, pitää ymmärtää päästövaikutusten lisäksi muun muassa biodiversiteettiin vaikuttavia tekijöitä. Haluan ajatella, että siinä missä kiertotalouden innovaatiot auttavat yritystä kehittämään ratkaisujaan, entistä kattavampi raportointi auttaa ymmärtämään niiden vaikuttavuutta”, Heinovaara kiteyttää.
”Tällöin molemmat näkökulmat toimivat aidosti liiketoiminnan kehittämisen työkaluina.”