Indoor Air 2018 järjestettiin tänä vuonna jo 15. kerran Philadelphiassa, Yhdysvalloissa.Konferenssi tarjosi viiden päivän ajan sisäilmastoon erikoistuneiden tutkijoiden uusimpia tutkimustuloksia, erilaisten julkaisujen esittelyjä sekä kiinnostavia keskusteluja. Järjestävänä tahona toimi ISIAQ (International Society of Indoor Air Quality and Climate).
Oli äärimmäisen kiinnostavaa päästä osallistumaan varsin merkittävän jalansijan tieteellisessä yhteisössä saavuttaneeseen sisäilmakonferenssiin, sillä aihe on puhuttanut Suomessa viime vuosien aikana runsaasti eikä laantumisen merkkejä keskustelulle ole havaittavissa. Rakennusten kunto sekä sisäilmaongelmien terveydelle haitalliset vaikutukset ovat tänä päivänä harmillisen tuttuja haasteita monilla tahoilla. Konferenssi tarjosi hyvän kuvan siitä, millaisten ongelmien kanssa maailmalla painitaan.
Vaikka sisäilma on vasta viime vuosina noussut otsikoihin, se ei ole aiheena aivan uusi. Sisäilma-asioita on sivuttu jo 90-luvulla, ja samalta vuosikymmeneltä on lähtöisin myös nykyään joka toinen vuosi järjestettävä Indoor Air -konferenssi. Aihe koskettaa selvästi maailmanlaajuisesti. Tapahtumassa oli edustettuna useita eurooppalaisia, amerikkalaisia ja aasialaisia yliopistoja sekä tutkimuslaitoksia.
Yhteinen ongelma, painotukset vaihtelevat
Suomessa kotimaan sisäilmaongelmista kerrotaan mediassa paljon, mutta sisäilmaan liittyvät haasteet ja tutkimukset ovat maailmanlaajuisia. Konferenssi osoitti jälleen, että vastaavia ongelmia kuin mistä Suomessa puhutaan, löytyy niin Aasiasta, Yhdysvalloista, Australiasta kuin Euroopastakin. Esimerkiksi Ruotsissa on havaittu hajuongelmia 60- ja 70-luvuilla rakennetuissa taloissa. Suurin syy niihin lienee kyseisillä vuosikymmenillä suosittu kloorianisolilla käsitelty puu, jota käytettiin esimerkiksi puurunkoisten omakotitalojen alajuoksuissa.
Erot ongelmien tutkimisessa syntyvät painotuksista, jokaisella maanosalla on omansa. Ne liittyvät yleisesti rakentamistapaan, sisäilman viilentämiseen ja lämmittämiseen sekä ulkoilman laatuun.
Vaikka ongelmat ovat yhteisiä, maiden erilaiset raja-arvot sekä toimijoiden kirjo tekevät standardiratkaisujen löytämisestä hankalaa. Esimerkiksi Suomessa toimivan sisäilmayhdistyksen kaltaista tahoa, joka organisoi ja koordinoi aiheeseen liittyviä ohjeistuksia, ei muissa maissa vaikuta olevan.
Kaikkia vaikutuksia ei tunneta
Konferenssin aloituspuheenvuorossa tohtori Tina Bahadori puhui muun muassa riskien analysoimisesta ja asettamisesta. Rakentamisessa käytettävät tuotteet ja materiaalit sisältävät yhteenlaskettuna valtavan määrän kemikaaleja. Ongelma muodostuu siitä, ettei kaikkien kemikaalien eri vaikutuksia vielä tunneta.
Tohtori Allen H. Goldstein käytti avauspuheenvuorossa puolestaan esimerkkinä kahta samankaltaista mallitaloa. Hän totesi, että vasta parin viimeisen vuoden aikana on kunnolla tutkittu sisäilmaa ja sen vaikutuksia. Monen muun puheenvuoron tavoin myös Goldsteinin alustuksessa keskiöön nousi ilmanvaihto. Hän totesi maan ilmakehän sisältävän useita erilaisia orgaanisia komponentteja ja herätteli keskustelua siitä mitä tehdä, kun rakennukset vuotavat ja erilaiset, osin myös haitalliset komponentit pääsevät huoneilmaan.
Keskustelua ja pohdintaa käytiin myös biopohjaisten materiaalien käytöstä sekä niiden testauksesta hometta vastaan. Onkin huomioitavaa, että vaikutusten tunteminen ei rajoitu negatiivisiin vaikutuksiin, vaan myös esimerkiksi korjaavissa ja ennaltaehkäisevissä mahdollisuuksissa on vielä runsaasti tutkittavaa.
Uusin tutkimustieto työkalu palvelujen kehittämisessä
Rakentamiseen, rakennusten korjaamiseen sekä niihin liittyviin sisäilmakysymyksiin liittyviä luentoja ja esitelmiä oli viiden konferenssipäivän aikana useita. Kolmena päivänä luentojen jatkeena oli lisäksi vajaan kahden tunnin mittainen Poster Session, joka antoi erinomaisen mahdollisuuden keskustella aiheista itse tutkijoiden kanssa. Moni kertoi mielellään omista päätelmistään. Esiin nousi esimerkiksi monimuotoisuuden arvo, jolla viitattiin sisäilmaan liittyvien ilmiöiden ja niiden vaikutusten kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen.
Sessiossa käytiin läpi aihepiireittäin kuudesta seitsemään eri tutkimusta johtopäätöksineen. Osin tutkimuksissa oli päästy varsin pitkälle ja uutta tietoa oli löytynyt, toisinaan tulokset kertoivat lisätutkimuksen tarpeesta. Huomionarvoista oli, että uusia menetelmiä huoneilman erilaisten päästöjen sekä niiden ihmisten hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden tutkimiseen pohditaan paljon.
Kiilto seuraa aktiivisesti sisäilmatutkimuksista käytävää keskustelua, meillä ja maailmalla. Olemme avainasemassa mukana kehittämässä alaa. Esimerkiksi suunnittelijoiden työn helpottamiseksi kehittämämme ratkaisut ja palvelut kattavat rakennuksen koko elinkaaren ja yhdistävät uusimman tutkimustiedon vuosikymmenten kokemukseen ammattirakentamisesta. Olemme aktiivisesti mukana kehittämässä alaa. Marraskuun 14.-15. päivä meidät löytää 10. juhlavuottaan viettävästä Sisäilmapajasta, jonka järjestäjinä toimivat Itä-Suomen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kuopion kaupunki, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Sisäilmayhdistys ry.
Stiina Pasanen
Tuoteryhmäpäällikkö
Kiilto Oy