Ilmaston lämpeneminen lisää homeille suotuisia olosuhteita. Siksi ilmastonmuutos on jatkossa pakko huomioida entistä paremmin myös rakennusmateriaalien valinnassa ja rakenteiden suunnittelussa.
Ilmasto lämpenee, pahimpien skenaarioiden mukaan jopa muutamia asteita vuosisadan loppuun mennessä. Lämpöasteiden lisäksi Suomessa ja muualla pohjoisella pallonpuoliskolla sademäärät lisääntyvät ja ilman suhteellinen kosteus nousee, jolloin myös homeen ja mikrobien kasvulle otolliset olosuhteet lisääntyvät. Talvella sade tulee myös aiempaa enemmän vetenä, jolloin se kastelee julkisivurakenteita enemmän kuin lumisade. Myös pilvisyys lisääntyy, jolloin auringon kuivattava vaikutus vähenee. Tampereen yliopiston rakennusfysiikan professorin Juha Vinhan mukaan muuttuneet olosuhteet ovat jo nyt vaikuttaneet rakenteiden ja rakennusmateriaalien kestävyyteen, kun lisääntyvä vetenä tuleva sade aiheuttaa niihin lisärasitusta.
Juha Vinha on tutkimusryhmänsä kanssa määrittänyt aiemmin homehtumisriskiä kuvaavat homeindeksin maksimiarvot 30 vuoden ajalta (1980–2009) Suomen ilmastossa usealta paikkakunnalta. Tämä lukuarvo kertoo, kuinka kriittinen tarkasteltava vuosi on homeen ja mikrobien kasvun kannalta. Homeindeksilaskelmat perustuvat Suomalaiseen homemalliin, joka on VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston kehittämä laskentamalli. Malli kuvaa homeiden määrän lisääntymistä erilaisten rakennusmateriaalien pinnoilla.
”Viimeisen kymmenen vuoden aikana tämän aiemman 30 vuoden tarkastelujakson suurimmat homeindeksin arvot on lyöty jo monena vuonna. Ilmastonmuutos ja homehtumisriski on siis edennyt huomattavasti oletettua nopeammin. Meillä on jo nyt esiintynyt kosteusrasitusten osalta sellaisia ulkoilman olosuhteita, joita oletettiin esiintyvän vasta vuonna 2050. Joskus aiemmin esimerkiksi sahatavaraa saattoi kuivata sadesuojan alla tapuleissa ulkona. Se ei enää onnistu, sillä homeet alkavat nykyisin kasvaa nopeasti ulkona olevan puutavaran pinnoilla. Ulkoilman olosuhteet ovat muuttuneet niin rajuiksi ilman sateesta johtuvaa rasitustakin”, Vinha kertoo.
Ratkaisujen huolelliseen toteutukseen ja vikasietoisuuteen on pakko kiinnittää entistä tarkempaa huomiota.
”Jos esimerkiksi talon julkisivussa on kosteusvuotokohta, on rakenteen kosteusrasitus oleellisesti suurempi lisääntyneistä viistosademääristä ja hitaammasta kuivumisesta johtuen”, Vinha huomauttaa.
Kosteudenkestävyys etusijalla
Betoni kestää melko hyvin muuttuvia olosuhteita, mutta puurakennukset ja etenkin niiden ulkoverhoilut ovat kovemmalla rasituksella. Vinhan mukaan puuverhoillut julkisivut homehtuvat tulevaisuudessa entistä helpommin, joten ne kannattaa suunnitella niin, että niiden elinkaaren aikainen huolto ja vaihto on mahdollisimman helppoa.
”Verhoukset voidaan vaihtaa suhteellisen helposti, ja vaikka itse verhoilu olisi homeessa, se kuitenkin tuulettuu ulkoilmaan. Kriittisemmät paikat löytyvät tuulensuojalevystä ja sen takaa sijaitsevasta kantavasta puurungosta. Jos siellä kasvaa hometta, se pääsee helpommin sisäilmaan erilaisten ilmavuotojen kautta. Olisi tärkeää, ettei runkorakenteita tarvitsisi korjata, vaan kantavien rakenteiden pitäisi kestää koko rakennuksen elinkaaren ajan”, Vinha sanoo.
Puurakentamiseen tarvitaankin materiaaleja ja ratkaisuja, jotka kestävät hyvin kosteutta. Ratkaisu voi löytyä esimerkiksi uusista puun käsittelytavoista, kuten accoya-puusta.
”Accoyaa on käytetty esimerkiksi ikkunoiden alapuitteissa ja muissa kosteusrasitukselle alttiissa kohteissa. Vastaavia kestäviä vaihtoehtoja kaivataan tulevaisuudessa varmasti entistä enemmän”, Vinha summaa.
Lue juttusarjan muut osat