Hyvästit pakkausjätteelle – kokeilussa ammattipuhdistusaineiden uudelleentäyttö

Kiillon ja Pohjanmaan Siivouksen yhteistyönä toteuttama vuoden kestävä kokeilu ammattipuhdistusaineiden käytöstä syntyvän pakkausjätteen vähentämiseksi on nyt edennyt jo puoliväliin. Kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia.

Kiilto tiedotti huhtikuussa pilottiprojektista, jossa pyritään selvittämään, onko puhdistusainepakkausten uudelleentäyttö toimiva ratkaisu. Projektissa yhteistyökumppanina on Pohjanmaan Siivous, joka testaa uudelleentäyttöä suurimmassa toimipisteessään Vaasassa.

Pohjanmaan Siivouksen toimitusjohtaja Kirsi Kuusisto kertoo, että aikaisemmin yrityksessä tilattiin aina toimittajalta uudet pullot tyhjentyneiden tilalle. Pakkausjäte toimitettiin asiakkaiden jätepisteisiin kiinteistön jätelajittelun mukaisesti. Nyt yrityksen varastolla on pesuaineita suurissa tynnyreissä, joista tyhjentyneet pullot täytetään täyttökoneella helposti ja nopeasti. Huolto toimittaa täytetyt pesuainepullot kohteisiin siivoojien tilausten mukaan ja tuo tyhjentyneet jälleen täytettäviksi.

– Kokeilu on onnistunut todella hyvin ja muuttanut toimintaamme täysin. Aikaa tähän ei mene yhtään enempää kuin ennen, ja olemme saaneet huoltohenkilökunnalta erinomaista palautetta. Siivoojien työhön kokeilu on vaikuttanut vain sen verran, että he säästävät tyhjentyneet pullot sen sijaan, että hävittäisivät ne jätteen mukana, Kuusisto kertoo.

Tukkimiehen kirjanpito pullon kyljessä

Kokeilussa seurataan pullojen täyttökertoja, jotta saadaan selville, kuinka monta uudelleentäyttöä ne kestävät. Seuranta toteutetaan yksinkertaisesti vetämällä pulloon viiva aina täyttämisen yhteydessä. Jos esiin tulee huomionarvoisia asioita, täyttäjä kirjaa ne ylös ja asiat käydään läpi Kiillon kanssa.

Seuranta on yksinkertaista – pulloon merkitään viiva jokaisen uudelleentäytön yhteydessä

– Kaikki on mennyt niin helposti! Viiden kuukauden kokeilun aikana niistä kahdesta pesuaineesta, jotka ovat pilotissa mukana, muovijätettä ei ole tullut yhtään pulloa. Tämä on vähentänyt myös asiakkaidemme jätekuormaa.

Kuusisto kertoo, että Pohjanmaan Siivouksen työntekijät ovat hyvin ympäristötietoisia, joten suhtautuminen pilottiin on ollut positiivista ja kannustavaa. Myös asiakkaat ovat ottaneet kokeilun hyvin vastaan.

– Muistakin yksiköistämme eli Seinäjoelta ja Oulusta on kyselty innostuneesti, tulisiko tämä uusi käytäntö heillekin. Jos siis kokeilu saa jatkoa tai se otetaan pysyvästi käyttöön, olemme ensimmäisten joukossa mukana.

Uudelleentäyttö jälleen askel eteenpäin

Kiilto haluaa olla ympäristöjohtaja ja edistää omalta osaltaan siirtymistä lineaarisesta maailmasta kiertotalouteen. Siinä luonnonvaroja ja resursseja säästetään käyttämällä tuotteita mahdollisimman pitkään ja välttämällä pakkausjätteen syntymistä. Yrityksessä on kokeiltu useita erilaisia tapoja muovisen pakkausjätteen vähentämiseksi: kierrätystä, suljettua kiertoa ja uudelleentäyttöä.

– Materiaalia voidaan kierrättää muovinkeräyksen kautta sulattamalla se kierrätysmuovigranulaatiksi, josta voi valmistaa uusia tuotteita. Suljetussa kierrossa pakkaukset kerätään erilliskeräyksessä ja sulatetaan granulaatiksi, josta valmistetaan samoja pakkauksia. Uudelleentäyttö on askel eteenpäin: pakkausjätettä ei synny juuri ollenkaan, kertoo Kiillon pakkauskehityspäällikkö Heidi Kähkönen.

Kiillolla on runsaasti kierrätysmuovista valmistettuja pakkauksia. Lisäksi yrityksessä käytetään pestyjä ja kunnostettuja 1000 litran kontteja ja 200 litran tynnyreitä. Uudelleentäyttöä on testattu kuluttajapuolella Serto-pyykinpesuaineella Keskon kanssa, mutta nyt käynnissä oleva pilotti on ensimmäinen laajempi kokeilu ammattipuolella.

Pilotista kerätään tulokset vasta projektin lopussa, jolloin lasketaan pullot ja niiden täyttökerrat.

Pilotissa on käytetty kahta eri puhdistusainetta, Kiilto Pro VIenoa ja Kiilto Pro Rositaa.

– Pitkällä tähtäimellä säästö syntyy siitä, kuinka monta kertaa pulloja on käytetty uudestaan ja kuinka monta pulloa on säästetty. Jos esimerkiksi yksi pullo on uudelleentäytetty kymmenen kertaa, olemme säästäneet yhdeksän uutta pakkausta. Samalla vältämme myös ylimääräistä logistiikkaa, kun täyttö ja käyttö tapahtuu asiakkaan tiloissa, Kähkönen sanoo.

Vastuullisuus yhdistää Kiiltoa ja Pohjanmaan Siivousta

Kirsi Kuusisto sanoo, että Pohjanmaan Siivouksessa oltiin otettuja, kun heitä kysyttiin projektiin mukaan.

– Ympäristövastuu on yksi meidänkin arvoistamme, ja tämän projektin avulla voimme vahvistaa sitä käytännössä.

Kiillon Heidi Kähkönen myöntää, että toimintatavan muutos voi olla mullistava ja vaatia asiakkaalta paljon. Kiilto pyrkii auttamaan siinä, että uusi toimintatapa olisi mahdollisimman helppokäyttöinen ja vaivaton ottaa käyttöön.

Kiilto pyrkii olemaan asiakkaan tukena uuden toimintatavan käyttöönotossa, kertoo pakkauskehityspäällikkö Heidi Kähkönen.

– Tällaiset kokeilut ovat arvokkaita ja vaativat opettelua ja uudenlaista ajattelua. Arvostamme todella paljon asiakkaita, jotka lähtevät kokeilemaan uutta, kuten nyt Pohjanmaan Siivous, joka on ollut positiivisella mielellä ja innokkaasti mukana. Kokeiluihin mukaan lähtevät asiakkaat ovat edistysmielisiä edelläkävijöitä, jotka haluavat todella vaikuttaa asioihin.

Kiilto haluaa vähentää pakkausten ympäristövaikutuksia katsomalla tuotteen koko elinkaarta: mitä tapahtuu lopussa, kun puhdistusaine on käytetty.

– Tyhjän pakkauksen kierrätys ei ole meidän käsissämme, mutta voimme toimia asiakkaillemme promoottorina: autamme ja kannustamme hakemaan keinoja, jotta kierrätys olisi mahdollisimman helppoa. Kukaan ei pysty tekemään näitä asioita yksin, aina tarvitaan asiakkaan panosta ja arvoketjuun muitakin toimijoita, että saadaan toimintatavoista tehokkaita, Kähkönen korostaa.

Lainsäädäntö ja asetukset vauhdittamassa kehitystä

– Uusien toimintatapojen etsiminen ja kiertotalouden edistäminen ei ole vain kivaa puuhastelua, vaan tärkeää ja pakollista tekemistä, myös lainsäädännön kannalta, Kähkönen muistuttaa.

EU:n uusi pakkaus- ja pakkausjäteasetus eli PPWR tullaan todennäköisesti hyväksymään tänä vuonna, ja yksi tärkeä osa sitä on jäsenvaltioiden velvoite vähentää kokonaispakkausjätteen määrää per asukas.

– Parasta tietysti on, jos jätettä ei synny ollenkaan, ja jos jätettä syntyy, se kierrätetään. Suomessa edelleen poltetaan paljon jätteitä, mutta se ei ole kierrätystä: siitä aiheutuu hiilidioksidipäästöjä ilmakehään. Uudelleenkäyttö ja -täyttö, jota tässäkin projektissa kokeillaan, sen sijaan tukee EU:n ja Suomen tavoitteita. Se on uusi tapa toimia, joten vaatii aikaa sisäistää se ja löytää tehokkaimmat tavat, Kähkönen päättää.

Voit olla kiinnostunut myös näistä: