Vuosittain marraskuun 18. päivä vietetään Euroopan antibioottipäivää, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta antibioottien harkitusta käytöstä ja antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien riskeistä kansanterveydelle.
Antibioottiresistenssi on Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan pahimpia terveysuhkia maailmassa ja se on nostettu WHO:n kymmenen tärkeimmän terveysuhan joukkoon. Käytännössä antibioottiresistenssi tarkoittaa sitä, että bakteerien vastuskyky antibiootteja vastaan kasvaa eli antibiootit eivät enää tehoa bakteerin aiheuttamaan infektioon ihmisessä tai eläimessä.
”Infektioiden ennaltaehkäisy on äärettömän tärkeä huomioida, kun puhutaan antibioottiresistenssistä. Kaikki tavat, joilla vähennetään infektioriskejä, minimoivat myös antibioottien tarvetta. Hyvällä pinta-, väline- ja käsihygienialla on ratkaiseva merkitys”, toteaa Kiillon sairaalahygieniasta vastaava Päivi Godden.
Miten antibioottiresistenssin ehkäisyyn voi vaikuttaa?
Antibioottien harkittu käyttö on tärkeää, sillä se auttaa ylläpitämään antibioottien tehoa ja näin samoja antibiootteja voidaan käyttää myös tulevaisuudessa. Hyvänä nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että antibioottien käyttöä tulee välttää niin pitkään kuin mahdollista. Harkittu käyttö edellyttää kuitenkin korkeaa hygieniatasoa sairaaloissa, eläinlääkäriasemilla ja tuotantotiloilla.
Olennainen osa antibioottiresistenssin ehkäisyä on infektioiden torjunta ja resistenttien bakteerien leviämisen estäminen. Godden muistuttaa, että niin sairaaloissa kuin julkisissakin tiloissa helpoin tapa vaikuttaa tähän on hyvästä käsihygieniasta sekä puhtaudesta huolehtiminen.
”Vuoden 2020 aikana käsihygienia on ollut tapetilla. Jokaisella meistä on mahdollisuus käsihygieniasta huolehtimalla vaikuttaa erilaisten bakteerien ja virusten leviämiseen. Pintahygienian merkitystä ei myöskään voi tarpeeksi korostaa: ovenkahvat ja valonkatkaisijat ovat esimerkkejä paikoista, joissa bakteerit viihtyvät liiankin hyvin.”
Tartuntojen ehkäisemisstrategiassa on tärkeä kiinnittää huomiota siivousohjeistukseen ja huomioida esimerkiksi kosketuspisteiden desinfiointi ja panostaa siivoushenkilöstön koulutukseen. Pintahygienia on ratkaisevassa asemassa, sillä osa bakteereista voi elää pinnoilla pitkiäkin aikoja.
”Sairaaloissa resistenttien bakteerien leviämistä voidaan ehkäistä huolehtimalla käsihygieniasta, ympäristön ja välineiden puhdistamisesta sekä steriloinnista. Hyvä leikkaussali- ja instrumenttihygienia mahdollistavat, että antibiootteja voidaan käyttää mahdollisimman vähän”, jatkaa Godden.
”Hyvä hygienia tulee muistaa paitsi ihmisten välillä, myös tuotantotiloissa. Eläinten antibioottiresistenssiä voidaan ehkäistä esimerkiksi panostamalla laadukkaisiin hygieniaohjelmiin ja käyttämällä tarkoituksenmukaisia, tiloihin sopivia puhdistus- ja desinfektioaineita eläinlääkäriasemilla ja tuotantotiloilla”, huomauttaa vielä Kiillon markkinointipäällikkö Arja Seppälä.
Kolmen kohdan muistilista:
- Jotkut bakteerit elävät pinnoilla jopa 72 tuntia. Muista kiinnittää huomiota erityisesti usein kosketeltaviin pintoihin kuten näppäimistöt, apuvälineet, tuolit ja painikkeet.
- Desinfioiva pesu on tehokas keino poistaa taudinaiheuttajia pinnoilta.
- Hyvä käsihygienia ja terve iho ovat paras suoja taudinaiheuttajia vastaan. Jos vesisaippuapesu ei ole mahdollinen, käytä tutkitusti tehokasta käsihuuhdetta ja muista kosteuttaa iho säännöllisesti.