Kiillon Ympäristöwebinaari: Tuotteen ja rakennuksen hiilijalanjälki
Hiilijalanjäljen ja toiminnan päästöjen laskeminen on noussut keskeiseksi teemaksi sekä rakennusalalla että yleisesti kaikilla toimialoilla. Ympäristötietoisuuden kasvaessa ja lainsäädännön tiukentuessa yritysten on yhä tärkeämpää ymmärtää ja hallita toimintansa ympäristövaikutuksia.
Miksi hiilijalanjälki ja toiminnan päästöt kannattaa laskea?
Vaikka päästö- ja hiilijalanjälkilaskelmat voivat aluksi tuntua työläiltä, yritykselle on hyödyllistä ymmärtää oman toiminnan vaikutukset yksittäisistä hankkeista aina kokonaiskuvaan saakka. Aitoa vastuullisuustyötä voidaan ohjata ja seurata tehokkaasti vain silloin, kun yrityksen päästötavoitteet perustuvat konkreettisiin laskelmiin.
Rakentamislaki 2025 velvoittaa rakennusalan toimijoilta päästölaskelmia ja se tulee asettamaan raja-arvot rakennuksen hiilijalanjäljelle. Toisaalta hiilijalanjäljen ja päästöjen ymmärtäminen helpottaa yrityksiä raportointivelvoitteiden, kuten CSRD:n, täyttämisessä. Päästölaskelmat parantavat myös kilpailukykyä, sillä asiakkaat vaativat yhä enemmän ympäristömerkkejä ja -selosteita (EPD-dokumentteja), joiden taustalle vaaditaan verifioitua hiilijalanjälkilaskentaa.
Mistä rakennuksen hiilijalanjälki koostuu?
Hiilijalanjäljen ja päästölaskelmien lähtökohtana on oman toiminnan vaikutusten tunnistaminen. Rakentajan on tiedettävä, mistä rakennuksen hiilijalanjälki koostuu. Rakennuksen merkittävin päästökohta on käyttövaihe, joka tuottaa yli 50 % kokonaispäästöistä. Käyttövaiheen päästöihin voi vaikuttaa esimerkiksi geotermisellä lämmöllä, hukkalämmön talteenotolla, paikallisilla energiaverkoilla ja tehokkailla jäähdytysjärjestelmillä. Rakennusten tulisi myös pyrkiä A-energialuokkaan.
Toiseksi suurin päästölähde on materiaalit, jotka muodostavat 37 % kokonaispäästöistä ja vaikuttavat erityisesti rakentajan Scope 3 -päästöihin. Käyttämällä vähähiilisiä materiaaleja ja kierrätettyjä materiaaleja rakentaja voi vähentää tätä päästöosuutta.
Rakentaminen tuottaa 7 % rakennuksen kokonaispäästöistä. Rakentamisessa on tärkeää panostaa lajitteluun, kierrättämiseen, uusiutuvaan energiaan sekä tehokkaisiin ja vähäpäästöisempiin koneisiin. Lopuksi rakennuksen korjaaminen, purkaminen ja muuntaminen muodostavat noin 3 % kokonaispäästöistä.
Materiaalit hiilijalanjälkilaskennan keskiössä
Eri materiaalien määrä rakentamisessa kasvaa jatkuvasti. Yksi alan haasteista on, miten voidaan todentaa kaikki materiaalit ja osat, joita tuotteessa on. Materiaalien osalta pelkät päästötiedot eivät riitä, vaan tarvitaan tietoa kierrättämisestä elinkaaren lopussa, luontojalanjäljestä, laadusta ja turvallisuudesta.
Materiaalien EPD- eli ympäristöselosteet auttavat asiakkaita heidän Scope 3 -laskennassaan. Kun materiaalitoimittaja minimoi oman tuotteensa hiilijalanjälkeä, se vaikuttaa asiakkaiden arvoketjun päästöihin. Tuotteiden tarkat ympäristöselosteet auttavat asiakasta valitsemaan materiaaleja prosesseihinsa ympäristötietoisemmin. EPD-dokumentti pitää sisällään hiilijalanjäljen lisäksi laajalti tietoa myös esimerkiksi maankäytöstä ja otsonikatoon liittyvistä vaikutuksista. Kattava dokumentointi auttaa myös materiaalintoimittajaa oppimaan tuotteidensa ympäristövaikutuksista. Monet toimijat ovatkin jo siirtyneetkin puhumaan hiilijalanjäljen sijaan ympäristöjalanjäljestä, joka pitää sisällään sekä hiilidioksidipäästöt että luonnon monimuotoisuuteen liittyvät teemat.
Alkuun pääsee oman prosessin analysoinnin kautta
Päästölaskelmissa pääsee alkuun tarkastelemalla omaa prosessia: Mitä ostamme, mitä valmistamme ja millainen prosessimme on. Yleisiä tietokantoja hyödyntämällä voi aloittaa hiilijalanjäljen ja päästöjen laskemisen ja saada kokonaiskuvan kuntoon. Näin voi tunnistaa suurimmat ja olennaisimmat päästölähteet. Vaikuttamalla näihin voi tehdä merkittäviä parannuksia oman toiminnan hiilijalanjälkeen.