Energiatehokkaista taloista on kaavailtu pitkään talojen energiakustannusten ja ympäristövaikutusten hillitsijöitä, joilla asumisen päästöt voidaan saada kuriin. Tiukemmat energiatehokkuusvaatimukset pakottavat kiinnittämään huomiota erityisesti rakennuksen ulkovaipan kosteustekniseen toimintaan ja taloudelliseen kannattavuuteen.
Talotekniikan lämmitysratkaisuja on kehitetty vähäenergiseen suuntaan jo vuosien ajan. Lämmöneristepaksuuksia on kasvatettu ja myös uusia eristemateriaaleja on kehitetty. Tampereen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha Vinha huomauttaa, että lämmöneristystä lisättäessä on syytä huomioida kosteuskäyttäytymisen lisäksi myös se, onko lämmöneristäminen taloudellisesti kannattavaa.
”On iso periaatteellinen kysymys, halutaanko energiankulutusta vähentää puhtaasti ilmaston lämpenemisen estämiseksi ilman, että siitä saadaan enää taloudellista hyötyä”, hän sanoo.
Kannattavuusmielessä vaipan U-arvoja ei ole järkevää kiristää nykyistä enempää, ikkunoita lukuun ottamatta. ”Nykyisen energiamääräysten A-luokan tason voi saavuttaa varsin hyvin ilman, että vaipparakenteiden U-arvoja kiristetään nykyisestä. Lisäsäästöä on saatavissa muun muassa lämpöpumpuista ja lämmön talteenotosta jätevedestä. Jos globaalia ilmastonmuutosta halutaan hillitä enemmän, on kuitenkin otettava seuraava askel ja tarvittaessa mentävä säädöksissä nykyistä pidemmälle myös rakennusvaipan osalta”, Vinha sanoo.
Turvallisuus edellä
Energiasäädökset vaikuttavat kuitenkin vääjäämättä myös julkisivurakentamisen turvallisuuteen. Juha Vinhan mukaan rakennuskannassa on jo nykyisilläkin eristyspaksuuksilla käytössä riskialttiita ratkaisuja.
”Näitä toteutustapoja pitäisi muuttaa, jotta talojen rakenteet kestäisivät muun muassa ilmastonmuutoksen takia muuttuneita olosuhteita. Jatkossa syksyt ja talvet ovat aiempaa lauhempia ja sateisempia, ja mikrobien kasvulle otolliset olosuhteet lisääntyvät. Tämä on otettava huomioon suunnittelussa, jotta rakenteet kestävät muuttuvissa sääolosuhteissa”, hän lisää.