Digitalisaatio tulee nyt vauhdilla rakennustyömaalle. Kaluston ja materiaalien paikannusjärjestelmä on lähtölaukaus isolle muutokselle, joka auttaa alaa eroon aikataulu-, kustannus- ja laaturiskeistä.
”Digitalisaatio auttaa ratkomaan rakennustyömaan ongelmia ja nostamaan tuottavuutta. Tuloksia on jo näkyvissä”, sanoo Aalto-yliopistolla älykkään rakentamisen iCons-hanketta vetävä professori Olli Seppänen. Hän korostaa kuitenkin samaan hengenvetoon, että uuden omaksuminen perinteisiin toimintatapoihin luottavalla alalla kestää vielä pitkään. Uusi teknologia ei yksinään ei riitä, alan toimijoilta kysytään myös halua ottaa uudenlaisia toimintatapoja käyttöön.
ICons-hanke käynnistyi alalla pitkään muhineen ongelman ratkaisemiseksi
”Mietimme, kuinka työmaalta saataisiin tekniikan avulla reaaliaikaista tietoa. Ratkaisu löytyi sisäpaikannuksesta. Seurattavat objektit, kuten materiaalit ja kalusto varustetaan pienillä tägeillä tai tarroilla, jotka välittävät paikkatietoa Bluetooth-yhteydellä työskentelytilassa olevaan vastaanottimeen ja sieltä verkkoon”, Seppänen kertoo.
Paikkatiedon merkitys rakennushankkeissa on erittäin suuri. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 60-70 prosenttia työmaalla käytetystä ajasta hukataan odotteluun, tavaroiden siirtämisen ja etsimiseen.
Kun hankkeen kaikilla osapuolilla on reaaliaikaista tietoa materiaaleista ja työmaan edistymisestä, kasvaa tehokkuus merkittävästi. Hyödyt näkyvät myös rakentamisen laadussa, kustannuksissa, prosessin läpinäkyvyydessä sekä ympäristöystävällisyydessä.
Kohti yhteistä teknologian ekosysteemiä
Jo iCons-hankkeen käynnistysvaiheessa mukaan valikoitui Tekesin lisäksi ryhmä yhteistyöyrityksiä, kuten Kiilto Oy. Hankkeessa rakennusliikkeitä edustavan FIRA Oy:n kehitysjohtaja Otto Alhava kertoo hankkeen olevan tervetullut.
”Meillä rakennusalalla digitalisaation kehitys on pysähtynyt tietomallintamiseen, 3D-suunnitteluun ja parhaimmillaankin vain valkokypäräisten mobiililaitteisiin yltäviin erillisiin sovelluksiin. Olemme panostaneet ohjelmistoratkaisuihin omien start-up-yritystemme avulla, mutta kenttätyöstä on vielä puuttunut tilannekuva.”
Myös Olli Seppäsen mielestä rakennusala kaipaa yhteistä ohjelmistojen ekosysteemiä. Yliopistolla onkin käynnissä iConsin jatkohanke, DiCtion, joka pyrkii työnkulkuja digitalisoimalla tuottamaan yhteisen tilannekuvan rakentamisen kaikille osapuolille.
Kiillon rakennustarvikeliiketoiminnan myyntipäällikkö, Miikka Suppula, kertoo iConsin olevan erinomainen oppimiskokemus. ”Meille iCons on tarjonnut ainutlaatuista tietoa työmaiden toiminnasta, konkreettisia ideoita omaan tuotekehitykseemme ja mahdollisuuden uudenlaisten palveluiden sekä liiketoimintamallien kehittämiseen.”
Syövätkö digi ja robotit työpaikat?
Entä kuinka käy ammattilaisen työpaikan, kun teknologia tehostaa työnkulkua ja prosesseja?
Olli Seppänen uskoo yksittäisen hankkeen vievän jatkossa vähemmän työntekijätunteja, kun rakentaminen nopeutuu. ”En kuitenkaan usko, että työvoiman kokonaistarve vähenee. Pois jäävät vain ne ajat, jolloin vain odotellaan tai etsitään jotakin. Samoilla resursseilla voidaan siis tehdä enemmän rakennuksia, ja taitavien työntekijöiden tarve vain kasvaa.”
Ammattilaisen töitä tekeviä robotteja ei työmaalle ole tulossa. Sen sijaan paikannustietoja ja esimerkiksi lennokkien tai robottien ottamia valokuvia voidaan hyödyntää. Tekoäly analysoi valokuvasta automaattisesti, missä vaiheessa työt ovat, ja huomaa turvallisuuspoikkeamia sekä laatuvirheitä.
Työmaan ulkopuolella robotteja voidaan kyllä hyödyntää esimerkiksi yleistyvässä esivalmistuksessa. Kun rakentaminen nopeutuu, esimerkiksi asuntorakentamisessa kylpyhuoneet muodostuvat yhä useammin pullonkaulaksi. Siksi ne toimitetaan valmiina elementtinä. Ehkä robotit kohta valmistavat kylpyhuone-elementit tehtaassa autojen tapaan.
Etuja myös materiaalintoimittajille ja kuluttajille
FIRA:n Otto Alhava on omilla työmaillaan nähnyt, kuinka tärkeitä sisäpaikannus, aikataulutiedot, olosuhdetiedot ja toteumatiedot ovat rakentamisen tehokkuudelle.
”Työmaan digitalisoinnilla ja datarajapintojen avaamisella myös materiaalintoimittajat, kuten Kiilto, saavat tärkeää tietoa tuotekehitykseensä.” Tiedot hyödyttävät myös tuotannonsuunnittelua ja oikea-aikaisen saatavuuden varmistamista.
Tulevaisuudessa myös kuluttajat pääsevät hyötymään digiajan tuomasta rakentamisen läpinäkyvyydestä. ”Kuluttajan täytyy tietää, missä vaiheessa putkiremontti tai uudisrakennus on menossa. Yllätyksiä ei saisi tulla. Teknologia myös kertoo kuluttajalle, milloin kylpyhuoneen laatat pitää oikeasti valita, ettei tule lisäkustannuksia”, muistuttaa Seppänen.
Suomi kehityksen kärjessä
Icons-hankkeessa kehitetyllä järjestelmällä on ollut kysyntää ulkomaita myöten. Se on käytössä jo Kiinassa ja käyttöönottoa suunnitellaan Kaliforniassa, Brasiliassa, Ruotsissa ja Alankomaissa.
Olli Seppänen arvioi Suomen olevan rakennustyömaan sisäpaikannuksessa kehityksen kärjessä: ”Tietääkseni meillä on pisimmälle viedyt työmaasovellukset. Monet ovat tehneet vain laboratoriotestejä.”
Alan koulutuksessakin ollaan ajan hermolla: ”Nyt asiat menevät nopeasti eteenpäin. Vetämieni kurssien sisällöistä menee vuosittain vähintään puolet asioista uusiksi.”