Aivotutkija Minna Huotilainen vieraili Kiillon työhyvinvointipäivässä Tukholmassa.
Kiillossa on tehty pitkään ja pitkäjänteisesti työhyvinvointiin liittyvä kehitystyötä. Yhtiön työhyvinvointiohjelma keskittyy liikunnan ja työturvallisuuskysymysten lisäksi yleisen toimintakyvyn merkitykseen sekä johtamisen ja osaamisen kehittämiseen.
Nyt hyvinvointiohjelma laajenee Suomesta kattamaan Kiilto Familyn muut jäsenet, ja ensimmäisinä siitä pääsivät nauttimaan Kiilto AB:n työntekijät Tukholmassa. Ohjelmassa oli Kiillon kulttuurin pohdiskelua ja kehittämistä sekä aivotutkija, kasvatustieteen prosessori Minna Huotilaisen esitys aivojen hoidosta ja työssä jaksamisesta.
Henkilöstöjohtaja Antti Uski käynnisti päivän kertaamalla Kiilto Familyn kulttuurin peruspilarit, joihin lukeutuvat esimerkiksi kokeilukulttuuri, jatkuva oppiminen, yrittäjähenkisyys, asiakkaan edun ajatteleminen, sekä ajatus siitä, että – kuten Uski sen muotoili – ”ihmiset saavat ajatella omilla aivoillaan”.
Niinpä oli luontevaa, että paikalla oli myös aivotutkija.
”Työelämässä vallitsee nykyisin keskeytysten kulttuuri, kun yritämme tehdä liian montaa asiaa yhtä aikaa. Toisaalta, myös monet työkaluistamme, varsinkin toimistotyön ohjelmat, sopivat huonosti aivoillemme”, totesi Huotilainen, jonka yhdessä Leeni Peltosen kanssa kirjoittama “Tunne aivosi” -kirja ilmestyi viime vuonna.
”Liikunta, hyvä ravinto ja uni ovat aivojen kannalta tärkein kolmiyhteys”, hän sanoi.
Uni on aivoille ensiarvoisen tärkeää, sillä unessa aivot käsittelevät tunnepohjaista tietoa ja opitut asiat siirtyvät pitkäaikaiseen muistiin. Liikunta kasvattaa aivojen muistialueita ja aktiivinen ja liikkuva työntekijä voi hyvin ja jaksaa paremmin. Huonoin tilanne on ihmisellä, joka nukkuu ja liikkuu vähän.
”Jos on nukkunut huonosti ja viettänyt koko päivän liikkumatta sisätiloissa, keho saa signaalin hankkia mahdollisimman paljon kaloreita, jolloin ihminen myös syö huonosti.”
Liikunta ei Huotilaisen mukaan kuitenkaan tarkoita ankaraa treenaamista.
”On tärkeää löytää oma tapa liikkua. Tärkeintä on, että se on mielenkiintoista. Esimerkiksi marjastus tai koiran ulkoiluttaminen ovat hyväksi myös aivoille”, Huotilainen totesi.
Aivojen kapasiteettia voi parantaa ja vanhenemista hidastaa myös laulamalla ja soittamalla säännöllisesti. Työpaikalla saattaa olla vaikeaa laulaa ja soitella, mutta aivojen huoltoa sielläkin voi harrastaa, esimerkiksi ottamalla lyhyet, noin 7-10 minuutin nokoset, Huotilainen kertoi.
Hän kehottikin kaikkia miettimään, kuinka voisi tehdä omasta työpäivästään aivojen huollon kannalta paremman. Kenties ainakin osan työmatkasta voi tehdä kävellen? Kenties toimistolle voisi hankkia pingispöydän?
Myös työtehtävien järjestelyä kannattaa pohtia.
”Kukaan muu ei tunne työtäsi yhtä hyvin kuin sinä. Kyseenalaista nykyiset työmenetelmät, ja muuta niitä, jos mahdollista. Keskustele työkavereidesi kanssa heidän käyttämistään metodeista.”
”Ja haasta esimiehesi”, Huotilainen päätti esityksensä hymyillen.